Evakkolasten kokemuksia voidaan hyödyntää pakolaislasten kotouttamisessa

Karjalan evakkolasten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä väitöstyössään tutkineen Eeva Riutamaan mukaan tuloksia voidaan soveltaa pakolaislasten kotouttamisessa. Eeva Riutamaa on väitellyt aiheesta kasvatustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa syksyllä 2016. Riutamaa toimii kouluttajana Cimson Koulutuspalveluissa.

Riutamaan tutkimuksen mukaan evakkolasten hyvinvointia, yhteisöön kuulumista sekä sosiaalista pystyvyyttä tukivat tasapainoinen kotikasvatus, vastavuoroinen suhde muihin lapsiin ja suositun oppilaan asema. Kodin melankolisuudella, eristyneisyydellä ja koulukiusaamisella puolestaan oli negatiivinen yhteys ikääntyvän evakkolapsen hyvinvointiin.

Riutamaa on tarkastellut tutkimuksessaan luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Keskiössä ovat koti- ja koulukasvatusta muistelevien ikäihmisten kokemukset. Tutkimustaan varten Riutamaa haastatteli 11:tä evakkolasta sekä sai kyselytutkimukseensa vastauksen 631 evakkolapselta. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli 75 vuotta.  Tutkimus lisää ymmärrystä evakkolasten kasvukokemuksista ja tarjoaa uutta tietoa heidän selviytymisestään ja hyvinvoinnistaan.

– Sota on aina julmaa. Se pirstaloi lapsen maailman. Kodin menetys jättää pitkälle elämään raskaita tunnemuistoja, Riutamaa toteaa.

 – Tuloksia voidaan soveltaa nykypäivän pakolaislasten kotouttamiseen, jossa tärkeää on perheiden osallisuuden ja integroitumisen tukeminen uudessa ympäristössä. Evakkolapset, jotka hyväksyttiin tasavertaisina ikätovereiden parissa, saivat suotuisat kasvun eväät, Riutamaa sanoo.

Kielteisillä tunnemuistoilla on Riutamaan mukaan merkittävä negatiivinen yhteys ikääntyvän evakkolapsen hyvinvointiin.


Kasvatustieteen tohtori Eeva Riutamaan väitöskirja In the Wilderness Wanders a Lonely Child – The Emotional Memories of Growth Experiences and the Well-being of Evacuee Children (Maan korvessa kulkevi - Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi) on luettavissa verkossa Turun yliopiston sivuilla.

Väitöskirjaan

Kasvatustieteen tohtori Eeva Riutamaa